Eroottisen fiktion kirjoittajayhteisöt Suomessa

Olet kirjoittanut kolme novellia. Olet lukenut ne itse, korjannut pilkkuja ja lukenut uudelleen. Teksti on valmis, mutta et tiedä, onko se hyvä. Kukaan toinen ei ole lukenut sitä. Tilanne on tuttu jokaiselle, joka kirjoittaa eroottista fiktiota yksin kotona.

Eroottisen fiktion kirjoittajayhteisöt ratkaisevat juuri tämän ongelman. Ne tarjoavat paikan, jossa toinen kirjoittaja lukee tekstisi ja sanoo ääneen sen, mitä itse et enää näe. Suomessa näitä yhteisöjä löytyy sekä perinteisten kirjallisuusjärjestöjen piiristä että verkkoalustoilta. Kynnys on matalampi kuin luulisi.

Kirjallisuusjärjestöt ottavat genrekirjoittajan vastaan

Suomen Kirjailijaliitto on toiminut vuodesta 1897 ja sillä on 924 jäsentä. Varsinainen jäsenyys edellyttää kahta julkaistua teosta, mutta liitolla on myös kannatusjäsenyys, joka on avoin kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille. Tärkeämpi reitti yhteisöön kulkee kuitenkin liiton 28 paikallisyhdistyksen kautta.

Paikallisyhdistykset toimivat eri puolilla Suomea Helsingistä Lappiin asti. Ne järjestävät kirjoituskursseja, työpajoja, seminaareja ja kirjoituskilpailuja. Jäsenmaksu on pieni ja kynnys matala. Yhdistykset kokoavat antologioita ja julkaisevat omia kirjallisuuslehtiä. Vuosittainen Talvipäivät-tapahtuma tuo yhdistykset yhteen, ja isäntäkaupunki vaihtuu joka vuosi.

Paikallisyhdistyksen työpajassa genrellä ei ole väliä. Palautteen kohteena on kieli, rakenne ja rytmi. Eroottinen novelli saa saman käsittelyn kuin mikä tahansa proosateksti. Lukija kertoo, missä kohdassa keskittyminen herpaantuu ja mikä lause kantaa. Eroottisessa kohtauksessa palaute tarkentuu vielä pidemmälle. Vertaislukija huomaa, uskooko hän hahmojen haluun vai tuntuuko kohtaus mekaaniselta. Rytmi ratkaisee: liian nopea eteneminen ohittaa jännitteen, liian pitkä viipyily väsyttää lukijan. Palautteesta käy usein ilmi se, mitä teksistä kannattaisi karsia. Yksityiskohtien luettelo ei rakenna tunnelmaa. Sen oppii vasta, kun toinen ihminen sanoo ääneen, missä kohdassa hän lakkasi uskomasta kohtaukseen. Myös hahmojen valinnat nousevat esiin: kohtaus, jossa molemmat hahmot tekevät tietoisen päätöksen, on vahvempi kuin kohtaus, jossa toinen vain antautuu. Suostumuksen kuvaaminen on kirjallinen ratkaisu, ei moraalinen lisäys, ja vertaislukija näkee eron välittömästi. Tämä on se palaute, jota yksin kirjoittava ei saa mistään muualta. Kirjailijaliitto julkaisee myös Kirjailija-lehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja käsittelee kirjoittamisen ammattia, tekijänoikeuksia ja alan ajankohtaisia kysymyksiä.

Kirjoittajaryhmät, joissa teksti kehittyy syksystä kevääseen

Nuoren Voiman Liitto on vuodesta 1921 toiminut kirjoittavien ihmisten yhteisö. Se kutsuu itseään juuri niin: kirjoittavien ihmisten yhteisöksi. NVL ylläpitää nimettyjä kirjoittajaryhmiä, joissa tekstiä työstetään yhdessä säännöllisin väliajoin.

Thaleia-ryhmä kokoontuu etänä Zoomissa ja sopii kirjoittajille kaikkialta Suomesta. Tapaamisia on seitsemän syyskuusta joulukuuhun. Daidalos on tarkoitettu 25 vuotta täyttäneille kokeneemmille kirjoittajille, joilla on jo valmista tekstiä arvioitavaksi. Urania puolestaan palvelee aloittelijoita, jotka haluavat kokeilla luovaa kirjoittamista ohjatussa ympäristössä. Ikaros on suunnattu 18–35-vuotiaille ja painottaa tavoitteellista työskentelyä kotitehtävineen.

NVL:n jäsenet saavat pienen alennuksen. Ryhmät täyttyvät nopeasti haun avauduttua.

NVL järjestää myös intensiivikursseja aikuisille neljä kertaa vuodessa. Aiheet vaihtelevat autofiktiosta esseistiikkaan ja ruumiilliseen kirjoittamiseen. Kurssien tekniikat soveltuvat mihin tahansa genreen. Kurssilla opit esimerkiksi sen, miten teoreettinen ajattelu nivoutuu fiktioon tai miten kehollinen kokemus muuttuu tekstiksi. Näitä taitoja tarvitset erityisesti silloin, kun kirjoitat kohtauksia, joissa fyysinen aistimus on tarinan ydin.

Verkkoyhteisö toimii tagien ja kategorioiden varassa

Verkkoalustat tarjoavat toisen reitin yhteisöön: esimerkiksi suomenkielisellä julkaisualustalla kirjoittaja julkaisee nimimerkillä, saa lukijapalautetta suoraan ja säilyttää täydet oikeudet tekstiinsä. Alustalla on 159 aktiivista kirjoittajaa ja yli 360 novellia.

Julkaisun ehtona on, että jokainen tarina saa kategorian ja tagit. Kategorioita on kymmenen, suurimpana Hetero 230 novellilla. Tageja on yli 80: romanttinen, ikäero, alistaminen, eka kerta, tositarina ja kymmeniä muita. Kirjoittaja merkitsee ne ennen julkaisua. Lukija näkee ne ennen kuin avaa tekstin ja päättää niiden perusteella, mitä haluaa lukea. Lukijat jättävät arvosteluja ja kommentteja suoraan novellin yhteyteen. Kategoria ja tagit ovat yhteisön kirjoittamaton sopimus: kirjoittaja kuvaa tekstinsä rehellisesti, lukija luottaa kuvaukseen.

Tagien rehellinen merkitseminen rakentaa luottamuksen, jonka varassa kirjoittaja uskaltaa julkaista ja lukija uskaltaa avata tuntemattoman kirjoittajan tekstin.

Kilpailut ja residenssit pakottavat tekstin valmiiksi

Kirjoituskilpailu asettaa takarajan. Se pakottaa tekstin valmiiksi tiettyyn päivään mennessä. Tuomariston palaute opettaa enemmän kuin kuukausi yksinäistä hiomista, koska arvioija lukee tekstin tuorein silmin ja tunnistaa rakenteelliset ongelmat välittömästi. Novellikilpailut sopivat genrekirjoittajalle luontevasti: teksti on lyhyt ja vaatii tiivistä rakennetta.

Suomen Kirjailijaliitto ylläpitää apurahakalenteria, joka kokoaa yhteen hakuajat eri rahoittajien apurahoille ja residensseille. Nuoren Voiman Liitto hallinnoi Villa Sarkian taiteilijaresidenssiä Sysmässä. Se on tarkoitettu nuorille kirjoittajille ja kääntäjille. Residenssissä kirjoittaja saa aikaa ja rauhaa keskittyä tekstiin ilman arjen keskeytyksiä.

Paikallisyhdistykset järjestävät myös omia kilpailujaan ja kokoavat antologioita. Antologiaprojekti on hyvä tapa saada teksti julki ja samalla tutustua muihin kirjoittajiin, jotka työskentelevät samojen teemojen parissa. Kilpailuissa ja antologioissa teksti saa myös toimituksellisen käsittelyn, mikä on arvokas oppimiskokemus.

Yhteisö näkee sen, mitä kirjoittaja yksin ei näe

Vertaislukija tunnistaa toiston, rytmiongelmat ja kohtaukset, jotka tuntuvat rohkeilta kirjoittajasta mutta mekaanisilta lukijasta. Eroottisessa fiktiossa tunnelma ja uskottavuus ratkeavat yksittäisistä sanavalinnoista. Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta pysyi vuodesta 1905 Suomen myydyimpänä romaanina neljä vuosikymmentä. Pentti Holapan homoeroottinen Ystävän muotokuva voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1998. Suomen Kirjailijaliitto on tarjonnut kirjoittajille yhteisöä ja vertaistukea vuodesta 1897.