Yhteinen projektimme, osa 1/6

Vaa'an numerot pyörähtävät ja asettuvat näyttämään lukua 55. Katson ihaillen alastonta vartaloani kylpyhuoneen peilistä. Todella, tuo pieni painonpudotus on tehnyt hyvää ulkomuodolleni. Olen täsmälleen samoissa mitoissa kuin silloin, kun tapasin Mikaelin, mieheni. Kuivaan varovasti pyyhkeellä kehoani. Kylmän tunne saa nännini nousemaan pystyyn terhakoille rinnoilleni. Naukkaan hieman siideriä ja totean peilikuvalleni ääneen:

- Olet hemmetin vetävän näköinen nainen. Itsevarma toteamukseni aiheuttaa minussa naurunpuuskan, joka saa rintani hytkymään hassusti, jolloin minua naurattaa entisestään. Otan föönin käteeni ja alan hitaasti kuivata vaaleaa, hiukkasen luonnonkiharaa tukkaani. Astuessani eteisen käytävälle, mieheni nostaa katseensa työhuoneen tietokoneen ääreltä. - Vau, onpas seksikäs näky, huudahtaa hän silmät täynnä ihailua. Heilautan leikkisästi hieman peppuani ja poistun makuuhuoneeseemme. - Pitäisimmekö sen sopimamme muotinäytöksen nyt? Huikkaan miehelleni oven välistä. - Kyllä sellainen näytös aina työasiat voittaa, vastaa hän saman tien. - Olenhan minä tässä jo istunut, vaikka onkin lauantai-ilta, jatkaa mieheni. Kuulen kuinka hän sulkee tietokoneen ja kävelee keittiöön. Tunnollinen mieheni, ajattelen hänestä lämpimästi.

Mieheni on aina toivonut, että laittaisin itseäni ja pukeutuisin naisellisesti, ennen kaikkea hameeseen. En ole hänen toiveitaan juuri noudattanut, olen aina viihtynyt farkuissa. Jokin minussa on kuitenkin muuttunut, olen käynyt vast'ikään kampaajalla ja olenpa laitattanut itselleni rakennekynnetkin. Töissä käytän tätä nykyä pelkästään hametta ja hankkimiani muitakin naisellisia hepeneitä. Olen myös alkanut viihtymään niissä, koska olen huomannut, että miehet huomioivat minut aivan erilailla kuin ennen. Muutoksen on huomannut myös mieheni, joka sanoi puolileikillään muutama ilta sitten sängyssä, että jos nainen laihtuu ja hän alkaa laittautua, on hän ihastunut. Vastasin hänelle, että samalla lailla tuumasi äskettäin paras työkaverini Tiina. Enempää en tohtinut asiaa miehelleni kommentoida, mutta totta tosiaan, oikeassahan he olivat!

Olen alkanut Mikaelin kanssa uuden harrastuksen, naisellisten vaatteiden hankkimisen minulle. Olemme shoppailleet eri kaupoissa ahkerasti ja vaatevarastoni on lisääntynyt huimasti kuukauden aikana. Mieheni on ollut makutuomarina useimmissa isommissa hankinnoissa, mutta olen myös käynyt ostamassa jotain pientä ja sievää myös omin päin. Sellaiset on juuri kädessäni, mustat läpinäkyvät stringit, jotka ostin eilen töiden jälkeen. Samalla ostin myös kokonaisuuteen sopivat rintaliivit ja sukkanauhaliivit, joihin hankin myös kiiltävät ja ohuet saumasukat. - Eipä sitten kurkistella, huikkaan miehelleni. - Eihän sitä keskeneräistä saa katsoa, vastaa mieheni innostuneella äänellä. Katson vielä kaunistunutta vartaloani kaapin ovessa olevasta peilistä. Sopiikohan se pikkumusta vihdoin kunnolla päälleni, ajattelen ja laitan ihanan pienet stringit jalkaani. Nämä ainakin sopivat, huokaisen helpotuksesta ja käännähdän ja vilkaisen miltä ne näyttävät peppuni puolelta. Äitini tuumasi siskolleni, nähtyään hänen yllään ensimmäistä kertaa stringit, että näin se maailma muuttuu. Ennen pikkuhousut peittivät pyllyvaon, mutta nykyään pyllynpuolikkaat peittävät pikkuhousut. Oikeassahan hän oli, ajattelin kun katsoin omaa peppuani, jota koristaa nyt tuo sama olematon, mutta sexy vaatekappale.

Onneksi laihduttaminen ei ole pienentänyt rintavarustustani yhtään, koska minulla on aina ollut sopusuhtaiset, mutta pienehköt B-koon ketunkuonot, niin kuin mieheni niitä on aina kutsunut. Kylläpäs rintani näyttävätkin kauniilta, ajattelen melkein ääneen, puettuani pitsein koristetut kaariliivit ylleni. Seuraavaksi otan alusvaatehyllyltä esille sukkanauhaliivit, jotka pesin eilen muiden hankkimieni alusvaatteiden kanssa eilen. Huolellinen suunnittelu on puoli työtä, tapaa mieheni sanoa minulle, tehdessään töitään tietokoneen ääressä. Toden totta, olen varautunut tähän iltaan jo kuukauden, kaikkein pienempiäkin yksityiskohtia unohtamatta. Jo seitsemän, huoahdan kun vilkaisen yöpöydällä olevaa kelloa. Enää kaksi tuntia mahdolliseen tapaamiseen, ajattelen ja samalla sydänalassa vihlaisee ihanasti, joka saa jalkani melkein hervottomiksi. Noista kasvoista ei voi erehtyä, ne ovat ihastuneen naisen kasvot, ajattelen mielessäni ja näen miten pieni puna kohoaa poskilleni peilin kuvajaisessa.

Hemmetti sentään, odottamisen jännitys leviää myös alapäähäni, joka kostuu pikkuhiljaa läpimäräksi. Onneksi muistin ostaa stringeihini sopivia pikkuhousunsuojia, joten avaan vasta eilen ostamani pikkarisuojapaketin, jonka olin piilottanut alusvaatteiden joukkoon. Onpas hassun muotoinen, tuumaan mielessäni ja sujautan suojan pikkareihini. Vähän tuo näkyy, mutta tuskinpa se hänen katsettaan häiritsee. Sitä paitsi seikkailuni on vielä sopimatta, mieheni kanssa. Seuraavaksi puen ylleni, elämäni ensimmäistä kertaa sukkanauhaliivit. Ymmärrän heti miestäni, onhan hän monta kertaa sanonut, että sukkanauhat ovat kiihottavin vaatekappale, mitä naisen yllä voi olla. Avaan lopuksi sukkapaketin. Esille tulevat todella ohuet ja kiiltävät sukat. Sukkien ohuus ei minua häiritse, koska tiedän, että ihoni on sileä ja virheetön, varsinkin eilisen kokovartalohoidon jäljiltä.

Enpäs olisi vielä kuukausi sitten arvannut, että peilistäni näkyy tuollainen näky, ajattelen mielessäni ja käännän vartaloani samalla eri asentoihin. Pikkuruiset alusvaatteet peittävät juuri ja juuri salaisimmat paikkani. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen itseni täysin tyytyväiseksi peilin edessä. Tuhahdan hiukan jännittyneenä, sillä tärkein on vielä pukematta. Henkarissa roikkuu hyvin silittämäni pikkumusta, jonka hankin mieheni ollessa vaatekaupassa mukanani, kolme viikkoa sitten. En laittanut sitä silloin mieheni nähden ylleni, koska se tuntui mielestäni tuolloin hieman pieneltä. Olen kuitenkin laihtunut tuon reissun jälkeen muutaman tärkeän kilon ja luulen, että nyt sen täytyy olla juuri sopiva. Onpas se ihanaa kangasta, ajattelen kun hypistelen pikkumustaa sormillani.

- Juuri sopiva, huudahdan ääneen. - Mikä on niin sopiva, havahdun mieheni kysymykseen. - Jaksa vain odottaa vielä hetkinen, vastaan hänelle ja katson samalla lumoutuneena peiliin. Kylläpäs pieni painonpudotus teki ihmeitä, tuumaan ja pyörin peilin edessä levottomana. Kumarrun ja otan samalla vaatekaapin lattialta uutuuttaan kiiltävät korkkarit käteeni. En ole käyttänyt koskaan niin korkeilla koroilla olevia kenkiä, mietin ja vedän ne jalkaani. Onneksi olen salaharjoitellut niiden käyttämistä aina mieheni poissa ollessa. Näytänpäs minä pitkältä ja hoikalta, kuin mikäkin missi, naurahdan ja pyörähdän tottuneesti koroillani. Mutta mihin minä olen laittanut korvakoruni, ajattelen kuumeisesti. Niin tietysti, nehän ovat pesuhuoneen peilikaapissa. Otan samalla esille piilottamani kirjekuorilaukkuni. Avaan sen ja tarkistan sisällön. Huulipuna, huulikiilto, puuterirasia ja Chanel viitonen ovat kaikki tallella. Sujautan sinne vielä muutaman pikkarisuojan. Avaan pikkuruisen hajuvesipullon ja laitan pienen tipan sormeeni, jolla pyyhkäisen korvantaustojani ja ranteitani. Olen ennakoinut kaiken, laukussa on myös kolme eilen ostamaani kondomia.

Otan käteeni vaatekaapin hyllyltä mustan kaulaliinan. - Tiedän rakas mieheni, että olet malttamaton ja mahdottoman utelias, mutta suljepas nyt silmäsi ja peitä ne varmuuden vuoksi vielä käsilläsi. - Teen niin kuin rouva määräilee, vastaa hän saman tien. Kurkistan olohuoneeseen varovasti. Toden totta, mieheni on peittänyt silmänsä käsillään. Kuinka hellyttävän näköinen hän onkaan, istuessaan nojatuolissa pää alaspäin. Kävelen hänen tuolinsa taakse ja kerron, että peitän hänen silmänsä vielä varmuuden vuoksi kaulaliinalla. - Onko sopivan tiukalla, näkyykö mitään, kysyn mieheltäni. - Ei sitten valon pilkahdustakaan, vastaa hän. - Hyvä, käyn laittamassa korviini vielä ne ihanat hääpäivälahjat, jotka minulle äsken ostit.

Korurasia oli siellä, missä muistin sen olleen. Onpas nämä ihanat ja sopivat täydellisesti muuhun kokonaisuuteen, ajattelen ja laitan timanttiriipukset paikoilleen. - Joko siellä haljetaan uteliaisuudesta, kysyn pesuhuoneen oven välistä. - Enpä olisi uskonut, että seksikäs vaimoni muuttuu vielä sadistiksi, naurahtaa Miksu hyväntahtoisesti. - Outoja piirteitä tulee esille, kun ihmisen oppii paremmin tuntemaan, vastaan hänelle kujeillen. Kävelen mieheni eteen, niin naisellisesti kuin pystyn. Huomaan ensimmäistä kertaa, että sukkien yläpuolella olevat paljaat reiden osat hyväilevät toisiaan ihanasti. - Seison nyt edessäsi, haluatko ensin kokeilla käsilläsi, miltä vaatteeni tuntuvat, kysyn. - Haluan ilmoittaa sinulle näin aluksi, että jos sinä seisot, niin myös pikkuveijarini tekee, vastaa mieheni, selvästi kiihottuneella äänellä. - En sitten ole varmastikaan ole tehnyt turhaa työtä, sanon hänelle niin pehmeällä äänellä, kuin pystyn. - Hae minulle kuitenkin ensin talouspaperia, en halua tutkia sinua sattuneesta syystä hionneilla käsilläni, sanoo mieheni huokaisten. - Pyyhi sitten huolella, haluan vaatteeni pysyvän vielä siisteinä, koska ilta on vielä nuori, sanon arvoituksellisesti. - Kuulostat salaperäiseltä, vastaa mieheni. - Sellaisesta naisestahan sinä olet aina haaveillut, jatkan ja tunnen kuinka pimppani tulvahtaa täyteen kosteutta. - Totta puhut, juuri sellaisesta, huokaisee mieheni. Kyykistyn hänen eteensä ja otan hänen kätensä käteeni ja asetan sen olkapäälleni. - Tutkimusmatkailija on kai valmis, sanon ja tunnen kun Miksun käsi alkaa hitaasti ja varovasti tunnustelemaan minua. - Onpas sileää kangasta, toteaa hän. - Eikös olekin, olen silittänyt sen todella huolellisesti, vastaan ja tunnen kun käsi liikkuu olkapäältäni alaspäin. - Sopivan pituiset hihat ja mukavasti olkapäältä pörröllään, sanoo mieheni lipaisten samalla kielellään huuliaan. - Puhvihihat, täsmennän miehelleni ja kiusoittelen:

- Ujosteleeko rakas mieheni, kun ei uskalla kaula-aukkooni koskea. - Tämä on juuri sellaista mistä olen salaa haaveillut pitkään, sopertaa hän. - Haluan mielelläni toteuttaa kaikki haaveesi, sanon entistä kiihottuneempana. - Kaikkiko haaveeni, kysyy mieheni ja oikaisee samalla ryhtiään. - Aivan kaikki, vastaan.

Miksun käsi siirtyi kaulalleni ja liukui hitaasti kohti rintojani. Tunsin kuinka hänen hengityksensä kiihtyi samaan tahtiin, kuin omani. Vihdoin käsi löysi rintani, joita se alkoi hellästi hyväilemään. - Miltähän ne näyttävät noissa paketeissa, sai hän pitkän hiljaisuuden jälkeen sanotuksi. - Sen sinä näet ihan kohta ja paljon muutakin, sopersin hänelle. Käsi laskeutui pian vatsalleni. - Ei enää pömpötä, niin kuin vähän aikaa sitten, huokaisi mieheni. - Ei niin, tuntuuko se tällaisena paremmalta, kysyin kujeillen. - Tuntuu, sai hän sanotuksi. Käsi pysähtyi lantion kaarelle. Ihmetyksen ilme nousi samalla mieheni kasvoille. - Ovatko nämä ne, kysyy Miksu hämmästyneellä äänellä. - Ovat, vastasin hieman vaivautuneena. Seuraavaksi käsi osui sukkanauhanpidikkeeseen. Tunsin kuinka vartaloni värähti ja kosteus lisääntyi entisestään alapäässäni.

- Mekko on sopivan pitkä noihin vermeisiin, sanoi mieheni, kun hänen kätensä löysi vihdoin pikkumustan helman. - Niin, pitäähän minun jotenkin säädyllisesti pystyä istumaan tämä mekko päällä. - Ettei rakas vesiraja heti näy, nauroi Miksu. - Saanko palata tutkimusmatkalla hiukkasen taaksepäin, sanoi mieheni pitäen kättään polvellani. - Minusta tuntuu, että siitä seuraa tässä tilanteessa sotkua. Sitä paitsi iltahan on vasta aluillaan. - Haluatko, että sinut sotketaan perusteellisesti tänään, kysyi mieheni kiihottuneen. - Haluan ja perusteellisesti, mutta vasta yön tunteina, kuiskasin hänen korvaansa. - Onko sinulla suunnitelmia illan varalle, sopersi mieheni. Olin hetken hiljaa ja vastasin:

- Salaisia sellaisia, vielä tässä vaiheessa iltaa.

Otapas liina pois silmiltäsi, pitäähän niillekin tarjota iloa. Kun mieheni poisti liinan kasvoiltaan, siirryin hänestä vähän kauemmaksi. - Olen sanaton, olet todella haluttavan ja seksikkään näköinen pakkaus, rakas oma vaimoni, sopersi mieheni. - Haluatko nähdä pikku salaisuuteni, sanoin ja tartuin pikkumustan helmaan molemmin käsin. - Vielä kysyt, vastasi Miksu tukahtuneella äänellä. Nostin hitaasti helmaa ylöspäin. Mitä ylemmäs se nousi sitä tarkkaavaisempi oli mieheni katse. Sukkanauhojen tullessa esille, hänen suunsa avautui ihastuksesta. - Olenkos minä seksikäs ja haluttava, kysyin ja nostin helmaa niin korkealle, että pikkarini ja sukkanauhaliivit tulivat kokonaisuudessaan esille. - Olet, huokaisi mieheni, suu täysin ammollaan. Halusin tarkistaa vielä erään tosi tärkeän näkökulman. Siirsin toisen nojatuolin vastapäätä miestäni, istuin siihen ja nostin lopuksi jalkani polven päälle. - Näkyykös mitään sopimatonta, kysyin. - Näkyy, nuo sääret tekevät oloni levottomaksi, naurahti Miksu. - Pönttö, niitä ei lasketa, nauroin ja heristin nyrkkiäni. Nostin hieman mekon helmaa ylöspäin, ja kysyin:

- Entäs nyt. - Sukan yläosa pilkistää aavistuksen reiden alaosassa, vastaa mieheni. - Ei mitään muuta, tivaan mieheltäni. - Ei mitään vakavampaa, vastaa hän. - Onneksi emme ostaneet sitä toista, lyhyenpää pikkumustaa. Sen kanssa en olisi pystynyt istumaan ollenkaan, huokaan helpotuksesta. - Keitetäänpäs tämän kaiken kunniaksi kahvit, ehdotti mieheni. - Laita kahvit tulemaan, minä käyn sillä aikaa kuivattelemassa hieman paikkojani, sanoin hänelle kujeillen. - Mikäpäs siinä, jatkoi hän.