BDSM-fiktio genrenä ja sen keskeiset piirteet

Avaat kirjan. Ensimmäisellä sivulla kaksi hahmoa istuu pöydän ääressä ja lukee ääneen listaa: mitä saa tehdä, mitä ei, millä sanalla kaikki keskeytyy. Tällainen neuvottelukohtaus on BDSM-fiktiossa tuttu rakenne-elementti, ja se kertoo lajityypin luonteesta enemmän kuin mikään takakannen teksti.

BDSM-fiktio on eroottisen kirjallisuuden alalaji, jossa valtadynamiikka, hallinta ja alistuminen muodostavat tarinan ytimen. Termi kattaa bondage-, dominanssi-, sadismi- ja masokismiaiheiset teokset. Genreen kuuluvat romaanit, novellit ja lyhyemmät tekstit, novellista kokonaiseen sarjaan. Suomenkielisissä novelliarkistoissa lajityypille voi olla oma kategoriansa.

De Sade ja 1700-luvun loppu

Markiisi de Sade kirjoitti 1700-luvun lopulla teoksia, jotka yhdistivät väkivallan ja seksuaalisuuden. Hänen nimensä jäi kieleen: termi sadismi viittaa häneen. De Saden teksteistä puuttui kuitenkin hahmojen psykologinen ulottuvuus. Vallan ja kivun kuvaus oli mekaanista, ja lukija jäi ulkopuolelle.

Venus turkiksissa vuonna 1870

Leopold von Sacher-Masoch muutti tämän. Hän julkaisi vuonna 1870 pienoisromaanin Venus turkiksissa, jossa alistuva osapuoli asettaa itsensä tietoisesti toisen hallintaan. Teos rakensi alistumisesta sisäisen kokemuksen: päähenkilö haluaa alisteista asemaansa ja neuvottelee siitä. Termi masokismi on peräisin Sacher-Masochin nimestä. Filosofi Gilles Deleuze erotti vuoden 1967 tutkimuksessaan masokismin sadismista ja korosti masokismin yhteyttä sääntöihin, sopimuksiin ja hallittuun kipuun.

O:n tarina vuonna 1954

Ranskassa Anne Desclos kirjoitti vuonna 1954 romaanin O:n tarina nimimerkillä Pauline Réage. Kustantaja Jean-Jacques Pauvert julkaisi teoksen, ja se voitti Prix des Deux Magots -palkinnon vuonna 1955. Desclos paljasti henkilöllisyytensä vasta 40 vuotta myöhemmin, vuonna 1994. O:n tarina vakiinnutti BDSM-fiktion perusrakenteita: sopimuksellisuuden, roolien selkeyden ja psykologisen jännitteen, jossa alistuminen on tietoinen, aktiivinen valinta.

Valta-asettelu kantaa juonta

BDSM-fiktiossa juoni rakentuu kahden tai useamman hahmon väliselle valtasuhteelle. Toinen hahmoista ottaa hallitsevan roolin, toinen alistuvan. Asetelma kehittyy tarinan edetessä. Hahmot testaavat rajoja, oppivat toisistaan ja tekevät valintoja, jotka vievät suhdetta eteenpäin tai muuttavat sen suuntaa.

Psykologinen jännite on genrelle keskeisempää kuin fyysinen kuvaus. Lukija seuraa, miten hallitsija lukee alistuvan reaktioita. Hän seuraa, epäileekö alistuva omaa haluttomuuttaan vai haluaan. Tarinan voima syntyy siitä, mitä hahmo ajattelee, pelkää ja toivoo, kun valtasuhde tekee ajattelusta näkyvää. Joissakin teoksissa hahmojen roolit myös vaihtuvat kesken tarinan, ja hallitsijasta tulee alistuva tai alistuva ottaa ohjat. Nämä käännekohdat paljastavat hahmoista jotain, mitä perinteisempi asetelma ei tavoita.

Suostumus kantaa tarinan jännitettä

Nykyisessä BDSM-fiktiossa suostumus ja neuvottelu ovat tarinan kantavia elementtejä. Hahmot sopivat rajoista ennen kohtausta, määrittelevät turvasanan ja palaavat keskusteluun kohtauksen jälkeen. Genren sisäinen rakenne noudattaa kolmivaiheista kaarta: neuvottelu, kohtaus, jälkihoito.

Turvasana toimii fiktiossa samalla tavalla kuin ase dekkarissa: kun se esitellään, lukija odottaa sen käyttöä. Sopimus hahmojen välillä rajaa tarinan maailman ja tekee vallankäytöstä rajattua. Jälkihoitokohtaus palauttaa hahmot arkeen ja antaa tilaa tunnereaktioille. Nämä kolme elementtiä tuottavat genreä yhdistävän dramaturgisen kaaren.

Rakenne synnyttää jännitettä kahdella tasolla. Ensimmäinen on hahmojen välinen: luottaako alistuva hallitsijaan? Toinen on lukijan ja tekstin välinen: noudattavatko hahmot sovittuja sääntöjä? Kun neuvottelu on tarinan keskiössä, jokainen poikkeama saa painon. Lukija seuraa neuvottelun rajoja ja mittaa hahmojen toimintaa niitä vasten.

Fifty Shades -trilogian jälkeen julkaistuissa teoksissa suostumuksen ja toimijuuden kuvaaminen on tarkentunut. Kirjoittajat kuvaavat aktiivista neuvottelua yksityiskohtaisemmin kuin lajityypin varhaisemmissa teoksissa. Suostumuskonventio on genren sisäinen valinta, ja genreä paljon lukeva oppii arvioimaan, miten hyvin teos toteuttaa genren oman lupauksen.

Kirjoitettu kohtaus ja todellinen kokemus eroavat

BDSM-fiktio kuvaa mielikuvitustilanteita. Todellinen BDSM-harrastus perustuu osapuolten fyysiseen läsnäoloon, reaaliaikaiseen viestintään ja yhteisön kehittämiin turvallisuuskäytäntöihin. Eron ymmärtäminen auttaa lukemaan genreä tarkemmin ja suhteuttamaan luetun oikein.

Fiktiossa kirjailija hallitsee molempia osapuolia. Hän päättää, milloin jännite kasvaa ja milloin se laukeaa. Todellisessa tilanteessa kaikki osapuolet vaikuttavat tapahtumien kulkuun samanaikaisesti, ja kumpikin voi muuttaa suuntaa milloin tahansa.

Fiktio saa tiivistää, liioitella ja jättää pois käytännön yksityiskohtia, jotka todellisessa tilanteessa ovat välttämättömiä. Tarina voi hypätä suoraan neuvottelusta kohtaukseen. Todellinen valmistautuminen vie aikaa, ja siihen kuuluu käytännön järjestelyjä, joita kerronta ohittaa. Tämä on kirjallisuuden normaalia tiivistystä, samaa kuin se, että dekkarin poliisi ratkaisee tapauksen yhdessä päivässä.

Fifty Shades of Grey vuonna 2011

E.L. James julkaisi Fifty Shades of Greyn vuonna 2011. Teos oli syntynyt Twilight-fanifiktiona verkossa nimimerkillä Snowqueens Icedragon. James irrotti tarinan alkuperäisestä lähteestään, nimesi päähenkilöt uudelleen ja julkaisi teoksen pienkustantamo The Writers' Coffee Shopin kautta. Vuonna 2012 Vintage Books osti julkaisuoikeudet, ja lokakuuhun 2017 mennessä trilogia oli myynyt yli 150 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti.

Kaupallinen menestys toi BDSM-fiktion valtavirran kustantamoihin ja näytti, että verkossa lukijakuntansa löytänyt teksti voi päätyä suuren kustantamon listalle. Genren erikoiskustantamoita ovat olleet muun muassa yhdysvaltalainen Circlet Press ja brittiläinen Nexus Books, Virgin Booksin kustannusmerkki. Jo vuonna 1981 yhdysvaltalainen Samois-ryhmä julkaisi kokoelman Coming to Power, jota pidetään yhtenä ensimmäisistä BDSM-aiheisista kirjoista.

Digitaaliset julkaisualustat tarjoavat kirjoittajille suoran kanavan lukijoille, ja verkossa julkaistaan esimerkiksi alistusteemaisia novelleja ilman kustantamon välikättä. Lyhyt muoto sopii lajityypille hyvin, koska yksi neuvottelu, yksi kohtaus ja yksi jälkihoito mahtuvat muutamaan tuhanteen sanaan.